Vepsläižed lühüdpajoižed – Vepsäläisiä lühüdpajoja

Vepsläižed lühüdpajoižed – Vepsäläisiä lühüdpajoja kansi

Vepsäläiset ovat suomalais-ugrilainen kansa, joita viimeisten arvioiden mukaan on noin 6000. Vepsäläisten asuma-alueet sijoittuvat Venäjälle Karjalan tasavallan, Pietarin ja  Vologdan lääneihin. Kielensä perusteella vepsäläiset kuuluvat suomen lähisukukieliin ja ehkä juuri tästä syystä erityisesti suomalaiset kielen tutkijat ovat olleet kiinnostuneita  vepsän kielestä.

Mielenkiinto vepsää kohtaa sai alkunsa, kun A. J. Sjögren ilmoitti tavanneensa vuonna 1824 tutkimusmatkallaan Venäjällä kansan, joka kutsui itseään vepsäläisiksi. Mielenkiintoa lisäsi vielä se, että vanhojen aikakirjojen eli kronikoiden perusteella oli luultu, että vepsäläiset olivat sulautuneet venäläisiin jo kauan sitten. Vepsläižed lühüdpajoižed – Vepsäläisiä lühüdpajoja -teos sisältää 53 eri aiheista laulutyyppiä, 110:n laulun sanat suomennoksineen, 100 nuotinnusta ja ääninäytettä eri aikakausilta ja eri vepsäläisalueilta. Teos  on tarkoitettu kaikille kansanomaisesta laulusta kiinnostuneille.

Vepsäläinen musiikkiperinne ja Jari Eerola (Radio Moreeni)
https://soundcloud.com/radio_moreeni/apinalaatikko-24112016-vepsalainen-...

kannen kuva:
Tšasouna ja hevonen – Ozroil. Jari Eerola 2002.
Maailman musiikin keskuksen julkaisuja 16
Global Music Centre Publications 16
ISBN 978-952-9675-14-2