Näyttely Malmitalo 8.–26.11.2022

LEIJONAN VAATTEISSA
Kuvia ja kertomuksia senegalilaisesta leijonatanssiperinteestä

Etnosoi!-festivaali, Malmitalo 8.–26.11.2022

Malmitalon aukioloajat:
ma-to klo 8-20
pe klo 8-18
la klo 10-16
su suljettu

Näyttely vie katsojan Dakariin, Senegalin pääkaupunkiin, jossa paikallinen leijonatanssi simb on suuressa suosiossa varsinkin lasten keskuudessa, mutta värikäs perinne viehättää aikuisiakin.

Leijonatanssiesityksissä yhdistyy musiikki, tanssi ja teatteri sekä näyttävät puvut ja kasvomaalaukset osittain ennalta harjoitelluksi ja osittain improvisoiduksi esityskokonaisuudeksi, jossa oma roolinsa on myös yleisöllä. Joskus esityksiin sisältyy vaarallisiakin temppuja kuten tulennielentää, lasinsiruissa tanssimista tai tulisilla hiilillä kävelyä. Päärooli on kuitenkin aina tanssilla ja sitä säestävillä rytmeillä ja lauluilla.

Näyttelyssä on esillä Karoliina Halsti-Ndiayen ja Elina Seyen kuvaamaa aineistoa leijonatanssiesityksistä ja niiden valmisteluista sekä tietenkin tanssijoista ja heitä säestävistä muusikoista. Lisäksi näyttelyyn kuuluu Halsti-Ndiayen esiintyjien puvuista ja kasvomaalauksista inspiraationsa saaneita kangasteoksia.

Näyttelyn kuvat

Kuva
0 Kollaasi Liina

Suuressa kollaasiteoksessa ja taidekankaissa yhdistyvät leijonatanssijoiden hahmot, värit ja kuviot sosiaalisen median symboleihin. Sosiaalisen median kautta leijonatanssiperinne on saanut uudenlaista positiivista näkyvyyttä. Ehkä tästä johtuen esiintyjien asut ja kasvomaalaukset ovat kehittyneet aiempaa runsaammiksi ja värikkäämmiksi.

Kuva
1 Liput Camberene

Simb-esityksen nähdäkseen pitää ostaa lippu, joka maksaa useimmiten 100–300 cfa (noin 20–50 senttiä euroissa). Jos yleisöstä löytyy joku ilman lippua, leijonat käskevät liputtoman katselijan joukon keskelle ja kastelevat hänen vaatteensa, kaatavat hiekkaa päälle tai antavat käskyn esimerkiksi punnertaa, saattavat jopa lyödä.

Kuva
2a_maalaus_Camberene

Esitykseen valmistautuminen tapahtuu suljetussa tilassa, jonne vain ryhmän jäsenet pääsevät. Leijonien pukeutumiseen ja kasvojen maalaamiseen voi kulua tunti tai enemmänkin.

Kuva
2b_maalaus_Camberene

Leijonien kasvomaalaukset pyrkivät häivyttämään esiintyjien kasvojen ihmismäisyyden, mutta harvemmin niissä jäljitellään oikean leijonan piirteitä. Värit valitaan puvun väritykseen sopivaksi. Maaleina käytetään rakennustarvikeliikkeistä saatavia öljypohjaisia maaleja.

Kuva
2c_MameCheikh_Camberene

Värikkäät ja koristeelliset kasvomaalaukset ovat suhteellisen uusi ilmiö: aiemmin maalaukseen käytettiin vain luonnonmateriaaleja, murskattua hiiltä ja liitua sekä punaista savea. Nykyisin puvuissa ja kasvomaalauksissa näkee jopa neonvärejä ja glitteriä.

Kuva
3a_BaabaMaal_Camberene

Esiintyjät valmistavat pukunsa ja asusteensa itse. Aiemmin leijonien asut olivat yksinkertaisempia ja esiintyjät öljysivät näkyviin jäävän ihon kiiltäväksi. Nykyisin monet leijonatanssijat pukevat varsinaisen leijona-asun alle vartalonmyötäisen paidan ja housut.

Kuva
3b_BaabaMaal_Camberene

Leijonien puvut on yleensä tehty eläinkuvioiduista kankaista tai tekoturkiksesta ja kankaita reunustavista hapsuista. Hapsujen lisäksi leijonien päähineissä ja olkapäillä voi olla lehmän tai hevosen jouhia luomassa leijonamaista harjaa esiintyjän kasvojen ympärille.

Kuva
3c_Thiat_Camberene

Puvut ja päähineet koristellaan valkoisilla kaurikotiloilla, joiden sanotaan toimineen joskus aiemmin rahana. Lisäksi leijonilla on vyötäröllään nahkaisia vöitä, joiden sanotaan antavan kantajalleen erityisiä voimia tai suojaavan pahoilta hengiltä ja muiden pahoilta aikeilta.

Kuva
4_Thiat_Camberene

Ennen esitystä osa esiintyjistä kiertelee kaduilla houkuttelemassa lähikatujen asukkaita simbiä katsomaan. Myös sabar-rumpujen kuuluva ääni ja vahvistimien kautta esityspaikalta kaikuvat laulut kutsuvat lähistöllä liikkuvaa väkeä paikalle.

Kuva
5a_group_Camberene

Simb-esityksiä saattavat järjestää esimerkiksi paikalliset yhdistykset, jotka keräävät esitysten avulla itselleen rahaa, mutta myös simb-ryhmät itse järjestävät esityksiä. Osa ryhmistä on hyvin aktiivisia ja harjoittelevat yhdessä säännöllisesti, toiset taas toimivat ajoittain ja ryhmän kokoonpano muuttuu esityksestä toiseen.

Kuva
5b_isoleijona_Yoff

Isolla leijonalla eli ryhmän johtajalla saattaa olla jopa täysin kokonaan jouhista tehty puku. Tämän roolin saa yleensä ryhmän kokenein esiintyjä. Esityksissä saattaa nähdä myös muita hahmoja leijonien lisäksi.

Kuva
5c_tuli_Medina

Esityksen alkupuolella leijonat kuljeskelevat edestakaisin, käyvät välillä esitysalueen ulkopuolella kadulla ja palaavat taas takaisin, jotkut etsivät yleisöstä liputtomia katsojia, toiset taas tanssivat pieniä sooloja tai viihdyttävät yleisöä erilaisilla tempuilla kuten tulennielennällä.

Kuva
6_group_Camberere

Kun kaikki leijonat ovat lopulta tulleet yleisön keskelle, koko ryhmä tanssii yhdessä. Yhteiskoreografioiden välillä jatkuvat improvisoidummat osuudet, kuten tanssisoolot ja akrobatiatemput.

Kuva
7a_BayeNdiaye_Yoff

Simb-esityksissä leijonat eivät koskaan puhu, vaan kommunikoivat yleisön kanssa vain elein. Muutenkin tanssijat eläytyvät leijonan rooliin ja esimerkiksi juovat eläinten tapaan suoraan esitysalueen keskellä olevasta vesisaavista. Myös hurjat ilmeet kuuluvat asiaan.

Kuva
7b_Thiat_Yoff

Kerrotaan, että ensimmäiset leijonatanssijat olivat henkilöitä, jotka olivat joutuneet oikean leijonan puremaksi ja leijonan henki oli vallannut heidät. Tällaisen ihmisleijonan kynsistä saattoi päästä pois esittämällä loitsun (jat). Nykyisin loitsuja esittävät simb-esitystä säestävän yhtyeen laulajat, jotka antavat myös lauluissaan ohjeita leijonille.

Kuva
7c_MassMbaye_Medina

Nykyisin monet simb-esiintyjät ovat tunnettuja tanssijoita. Vanhemmat ihmiset muistelevat, että aiemmin leijonat eivät tanssineet vaan keskittyivät pelottelemaan yleisöä. Rumpusäestys kuului silti esitykseen, ja yleisö sai tanssia leijonille.

Dokumenttielokuva

Osana näyttelyä nähdään dokumenttielokuva Leijonan vaatteissa (In a Lion’s Clothes), joka vie katsojan leijonatanssiesitysten tunnelmiin Dakariin. Dokumentissa ääneen pääsevät nuoren sukupolven esiintyjät, jotka kertovat simb-esitysten historiasta ja niiden merkityksistä tämän päivän Senegalissa.

Elokuvan kesto: 30 min.
Kieli: wolof/ranska, tekstitys: englanti tai suomi (vuorotellen)
Kuvattu Dakarissa, Senegalissa 2015/16
Suomi/Senegal, 2022

Dokumentissa ja valokuvissa esiintyvät ryhmät:
Afrika Akay Degg (Camberene, Dakar)
Groupe Diamm (Yoff, Dakar)
Keur Gui Simb (Medina, Dakar)

Elokuvan tuotanto, kuvaus, haastattelut, käännökset: Elina Seye, Karoliina Halsti-Ndiaye
Elokuvan editointi: Elina Seye
Valokuvat: Karoliina Halsti-Ndiaye, Elina Seye
Kuvankäsittely, kollaasiteos, taidekankaat: Karoliina Halsti-Ndiaye

Tukijoina Niilo Helanderin säätiö ja Suomen Akatemia